Kriketti Euroopassa on siirtynyt harrastelijavaiheesta kohti organisoitua sarjatoimintaa. Esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja Itävallassa on perustettu virallisia liigoja, jotka tuovat säännönmukaisuutta, otteluaikatauluja ja tavoitteita lajille. Usein nämä sarjat ovat alkaneet maahanmuuttajayhteisöjen toimesta, mutta mukaan on tullut myös yhä enemmän paikallisia nuoria ja aikuisia. Brittityyliset alueelliset liigat ja T20-formaatit ovat erityisen suosittuja. Seuroilla on nykyään selkeä organisaatio, harjoitusohjelmat ja tulospalvelut, jotka houkuttelevat yleisöä ja lisäävät näkyvyyttä. Junioritoimintaa kehitetään aktiivisesti, mikä tuo mukaan uutta sukupolvea ja antaa mahdollisuuden kasvaa kilpailullisesti. Seurat tarjoavat nuorille paitsi teknistä valmennusta myös yhteisön, jossa ystävyyksiä syntyy ja vastuullisuus kasvaa. Kriketti ei enää rajoitu satunnaisiin peleihin, vaan siitä on tullut rakenteellinen osa paikallista urheilukulttuuria.
Euroopan maat kehittävät krikettiä ainutlaatuisilla tavoilla, ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja kulttuurit. Ranskassa suositaan T10-formaatteja, jotka sopivat urbaaniin elämäntyyliin ja houkuttelevat yleisöä kaupunkien keskustoihin. Saksassa liigat noudattavat jalkapallomaisia rakenteita, korostaen järjestelmällisyyttä ja kilpailullisuutta. Espanjassa ottelut sijoittuvat lomakeskusten ohjelmistoon, kun taas Italiassa rannikkokaupungeissa kriketti pelataan iltaisin osana kaupunkikulttuuria. Sveitsissä laji on rantautunut vuoristokyliin, tuoden yhteisöt yhteen myös syrjäseuduilla. Ottelut eivät ole vain urheilutapahtumia – niihin yhdistetään musiikkia, ruokaa ja paikallista ohjelmaa, mikä tekee niistä koko perheen elämyksiä. Fanit ovat aktiivisia, tuottavat sisältöä ja järjestävät tapahtumia, jotka luovat pitkäjänteistä sitoutumista. Seurat toimivat yhteisöllisinä solmukohtina, jotka tuovat yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä.
Euroopan krikettiseurat ovat yhä useammin osa laajempaa kansainvälistä verkostoa. Useat liigat tekevät yhteistyötä Kansainvälisen krikkettineuvoston (ICC) kanssa, jonka tarjoamat koulutukset tuomareille ja valmentajille nostavat ammattitaitoa. Tason nousu houkuttelee lisää harrastajia ja vakavoittaa sarjatoimintaa. Paikalliset seurat osallistuvat kansainvälisiin turnauksiin, ja lahjakkaat nuoret saavat mahdollisuuden päästä huippuleireille Saksassa tai muissa keskuksissa. Tällaiset kokemukset luovat motivaatiota ja osoittavat, että kriketillä voi olla urapolku myös Euroopassa. Kansainvälisten otteluiden järjestäminen kotikentillä tuo lajin lähemmäksi yleisöä ja kasvattaa kiinnostusta. Sponsorit näkevät kriketissä mahdollisuuden rakentaa brändiään uusien kohderyhmien parissa. Median lisääntyvä huomio ja sosiaalinen näkyvyys tukevat kasvua entisestään. Seurojen vahvistuva asema ja yhteistyö kansainvälisten tahojen kanssa tekevät lajista entistä kestävämmän.